Rutiinit ja niiden merkitys

 

Suurimman osan ajasta ihmiset toimivat rutiinien mukaan. Ilman niitä elämä olisi hankalaa, koska aina jouduttaisiin miettimään mitä tehdään ja suunnittelemaan asioita. Hampaiden pesu, kaupassa käynti, työmatkat tapahtuvat pitkälti rutiinien mukaan, eikä niiden tekemiseen käytetä juurikaan suunnittelua tai ajatusta, ne tapahtuvat osittain automaationa. Ilman rutiineja elämä olisi haastavaa, ne tuovat päivään rakennetta ja järjestystä.

Rutiinit ovat tärkeitä terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä. Asiat mitä tehdään päivittäin ja jopa useita kertoja ovat suuressa roolissa. Nämä voivat olla pieniä asioita, mutta kun niitä toistetaan jatkuvasti, kertyy niistä merkittävä osa terveyden ja toimintakyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä.

 

Hyvät ja huonot rutiinit

Verrataan kahta erilaista aikajanaa keskenään.

Ensimmäinen aikajana sisältää rutiineja, jotka ovat huonoja hyvinvoinnille ja laskevat toimintakykyä.

Illalla ennen nukkamaan menoa selaat läpi sähköpostia, sosiaalista mediaa tai pelaat videopeliä. Käytät tähän noin tunnin aikaa ja sen jälkeen laitat puhelimen pois tai tietokoneen kiinni ja menet suoraan nukkumaan. Tässä vaiheessa nukahtaminen on yleensä vaikeaa, koska keho/hermosta on enemmän sympaattisella puolella (taistele tai pakene puolella). Tämä johtuu näyttöjen valosta ja muista ärsykkeistä johtuvasta stressistä. Tämän takia pyörit sängyssä pitkän aikaa ennen kuin nukahdat ja unen laatu on todennäköisesti huonompaa. Heräät aamulla väsyneenä liian lyhyiden unien jälkeen, tämä vaikuttaa seuraavaksi tehtäviin päätöksiin. Voi olla, että heräät sen verran myöhään, että et ehdi syödä aamupalaa ja lähdet nopeasti heräämisen jälkeen töihin tai kouluun. Lounasajan tullessa olet todennäköisesti todella nälkäinen, nälkäisenä tehdään huonompia ratkaisuja ravinnon suhteen. Iltapäivästä väsymys iskee huonosti nukutun yön jälkeen ja odotat, että pääset päiväunille.

Toinen erilainen aikajana, jossa rutiinit edistävät hyvinvointia ja toimintakykyä.

Illalla tunti ennen nukkumaan menoa himmennät valoja, vältät ruutujen katsomista ja alat pikkuhiljaa rauhoittua päivästä ja sen mukana tulleesta stressistä. Teet jotain rauhoittavaa, jotta keho ja hermosto alkaa rentoutua ja siirtyä parasympaattiselle puollelle (lepo ja ruoansulatus). Tämä voi olla lukemista, seuraavan päivän tavaroiden pakkaamista tai saunassa käymistä. Tämä helpottaa nukahtamista ja kun menet nukkumaan, saat nopeasti unta ja unen laatu on parempaa. Heräät aamulla virkeänä ja ajoissa, jotta ehdit syödä hyvän aamupalan, jonka jälkeen lähdet töihin tai kouluun. Lounas aikaan nälkä ei ole valtava, jolloin teet todennäköisesti parempia valintoja kuin nälkäisenä. Iltapäivästä olet yhä pirteä ja työ- tai koulupäivän jälkeen energiaa riittää iltaa varten.

Molemmat aikajanat sisältävät rutiineja, joita tehdään päivittäin ja riippuen siitä minkälaisia ne ovat, määräytyy pitkälti hyvinvointi ja toimintakyky. 

 

Rutiinien kehitys

Täytyy olla syy ja perustelu miksi jotain tehdään tai muutetaan, tähän ideaan voi tutusta paremmin tästä(periodisointi). Jos muutoksia haluaa tehdä kannattaa aloittaa se perehtymällä lähtötilanteeseen. Mitä tekee päivittäin, mitä haluaisi muuttaa ja miksi, kun nämä on saatu selville voidaan alkaa miettiä, miten ne toteutetaan.

Asioista ei kannata tehdä liian vaikeita ja kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla. Muutokset eivät saa olla sellaisia, jotka on liian vaikeita toteuttaa ja ne lopetetaan nopeasti alku motivaation lopahtamisen jälkeen. Uuden rutiinin luominen kestää pidemmän ajan, jolloin ne pysyvät tapoina. Tämän takia niiden aloittaminen tai tekeminen ei saa olla liian hankalaa, muuten ne jäävät helposti toteuttamatta. Aloittaminen voidaan tehdä todella pienestä ja ajan mittaan lisätä siihen käytettävää aikaa ja vaivaa. 

Esimerkkinä voidaan käyttää lenkkeilyn aloittamista. Se voidaan aloittaa sillä, että 2-3 päivänä viikossa käydään kävelemässä 10 minuuttia, ei sen enempää. Kun tätä on tehty viikko ja saatu aikaan lähdettyä kävelylle, voidaan aikaa lisätä seuraavalla viikolla 15 minuuttiin ja sitä seuraavalla 30 minuuttiin. Parin kuukauden sisällä päästään 60 minuuttiin 2-3 kertaa viikossa.

Aloittaminen on vaikeinta ja sen tekeminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta sitä ei jätetä tekemättä ja keksitä tekosyitä tai muuta tekemistä tilalle. Kun jokin saadaan aloitettua ja kynnys tekemiseen on alhaalla, voidaan siitä mennä helposti eteenpäin.

 

Ketjureaktio

Rutiinit voivat olla vähän kuin dominopalikoita. Kun muutat yhden asian se helpottaa seuraavan ja taas seuraavan opettelemista, kehittämistä tai aloittamista. Sama tapahtuu myös toiseen suuntaan, kun yksi asia menee huonosti tai tehdään huonosti, menee seuraava asia helposti huonommin ja sama jatkuu eteenpäin. 

Jos iltarutiinit hidastavat nukahtamista ja tämän takia yöunet jäävät liian lyhyiksi. Heräät aamulla sen takia myöhemmin ja et ehdi syödä aamupalaa, mikä taas vaikuttaa loppupäivän ateria valintoihin negatiivisesti. Jos taas iltarutiinit auttavat nukkumaan menoa ja parantavat unen laatua, nukut hyvät ja pitkät yöunet. Heräät aamulla ajoissa ja virkeänä, syöt hyvän aamupalan ja tämän takia loppu päivän atria valinnat ovat todennäköisesti parempia, koska nälkä ja väsymys eivät häiritse.

Paras vaihtoehto olisi tunnistaa/löytää ne asiat, joilla saadaan luotua pohja muille tekemisille. Nämä ovat avaintekijöitä, kun yksi asia saadaan kuntoon se edesauttaa seuraavan tekemistä ja parhaimmassa tapauksessa saadaan luotua dominoefekti, jolloin seuraava asia saadaan tehtyä helpommin ja/tai paremmin. Nämä vaihtelevat ihmisten välillä ja riippuvat tilanteesta, eri asiat toimivat paremmin toisilla, tämä on yksilöllistä.

Tämän takia rutiinit ovat tärkeitä. Vaikka kävisit harjoittelemassa tunnin viitenä päivänä viikossa, mutta loput 163 tuntia viikossa kuluvat huonosti, eivät nämä viisi harjoitusta poista loppuja tunteja. Jos rutiinit ovat hyviä, saadaan myös näistä viidestä harjoitus tunnista enemmän irti, koska muut elämäntavat ovat kunnossa ja tukevat liikkumista.