Venyttely ja liikkuvuus

  

Avataan ensin hieman mitä nämä tarkoittavat ja mitä eroa niillä on ja sen jälkeen mitä tulisi harjoitella.

Venyvyys on passiivinen liikerata, joka saavutetaan itse tai toisen avustamana ilman voimaa/hallintaa. Esimerkiksi venytys, jossa istutaan lattialla jalat suoraan eteenpäin ja lähdetään kumartumaan painovoiman avulla eteenpäin, jolloin saadaan venytys takareisiin. 

 

Liikkuvuus on liikerata+voima/hallinta, eli liikerata saavutetaan käyttämällä lihasvoimaa ja kontrollia. Esimerkiksi jalan hallittu nosto selältään lattialla maaten. 

 

Venyvyys/liikkuvuus koostuvat

- Nivelen liikkuvuudesta

- Lihasten, fascian ja sidekudosten joustavuudesta

- Kehonhallinasta/stabiliteetista

 

Liikkuvuuteen ja venyvyyteen vaikuttaa useampi eri tekijä

- Ikä. Liikkuvuus yleensä heikkenee vanhetessa

- Yksilöllisyys. Ihmisillä on eroja nivelten ja sidekudosten rakenteessa

- Harjoitushistoria. Jos on harrastanut pienestä saakka telinevoimistelua tai muuta hyvää liikkuvuutta vaativaa lajia, on liikkuvuus todennäköisesti parempi, myös vanhempana.

- Vammahistoria. Hermoston suojamekanismit tai arpikudos voivat rajoittaa liikeratoja.

- Hermostontila. Stressaantuneena tai jännittyneenä liikkuvuus on huonompi.

- Kehonlämpötila. Liikkuvuus on parempi, kun kehonlämpötilaa nostetaan joko liikkumalla tai muilla konsteilla (sauna,          vaatetus).

Venyvyys saavutetaan ilman hallintaa, mutta liikkuvuuteen tarvitaan vielä lisäksi kehonhallinta/stabiliteetti. Esimerkiksi kyykky. Jos kyykkyyn meno tuottaa vaikeuksia, mutta erikseen testattuna nilkan ja lonkan liikkuvuudet ovat riittävät, ovat rajoittavia tekijöitä kehonhallinta ja/tai taito. Liike on taitoa ja kyykky on liike, mutta jos sitä ei osata tehdä oikein, ei sinne välttämättä pääse. Kun kehonhallinta ja taito ominaisuudet saadaan kuntoon, kyykkyyn meno onnistuu vaivatta.

 

Mitä sitten tulisi harjoitella

Harjoittelu riippuu tavoitteesta ja lähtötilanteesta. Jos urheilulaji, harrastus tai työtehtävä vaatii tiettyä liikkuvuutta, tulee sen olla mahdollista. Se mikä on riittävä liikkuvuus ja venyvyys ei ole tarkkaan määriteltyä ja vaihtelee yksilöiden välillä. Riittävänä liikkuvuutena voidaan kuitenkin pitää kykyä suoriutua arkiaskareista hyvin ja ilman kipua. Näitä ovat esimerkiksi kyykkyyn meno, käsien nosto suoraksi pään päälle ja lattialta tavaroiden nostaminen ilman apuvälineitä. Jos liikkuvuus ei riitä näihin perus asioihin, on turha vaatia keholta monimutkaisia ja vaikeita liikkeitä tai suorituksia. Perus pohjan pitää olla kunnossa ennen kuin siirrytään eteenpäin, sama pätee liikkuvuuteen kuin kaikkeen muuhunkin harjoitteluun.

Eri suoritukset vaativat liikkuvuutta ja venyvyyttä erilailla. Voimistelu vaatii todella hyvää liikkuvuutta, jota normaali elämässä juuri kukaan ei tarvitse. Jotta liikkuvuus on riittävällä tasolla voimistelua varten, vaatii se suurta määrää harjoittelua ja aikaa. Toinen ääripää voisi olla raskaan sarjan voimannostaja, jonka liikkuvuus vaatimukset ovat aivan erilaiset verrattuna voimistelijaan. Voimannostajalla tulee olla riittävä liikkuvuus, jotta nostot ja harjoittelu saadaan toteutettua hyvin. Jos voimannostaja alkaisi harjoittelemaan liikkuvuutta kuten voimistelija, alkaisi lajisuoritus kärsiä liian liikkuvuuden takia. Kun nostetaan suuria kuormia, halutaan että kropassa on jo valmiiksi jäykkyyttä, joka auttaa nostamaan lisää rautaa.

Liikkuvuus vaatimukset ovat laji ja työtehtävä kohtaisia ja liikaa tai liian vähän liikkuvuutta voi vaikuttaa suoritukseen negatiivisesti. Kuitenkin kaikki ovat ihmisiä ensin ja urheilijoita vasta sen jälkeen. Terveeseen ja kivuttomaan elämään vaaditaan riittävä liikkuvuus, joka kaikkien tulisi omata.

Ei ole suoraa kaavaa siitä, kuinka paljon ja miten tulisi harjoitella. Tapoja on monia ja kaikilla päädytään samaan päämäärään. Fysiologiaa ei kuitenkaan voida muuttaa ja tietyt asiat vaativat tietyn määrän aikaa ja työtä, jotta niitä voidaan kehittää ja ylläpitää. Monipuolinen liikunta on hyvä pohja, jolloin kireyksiltä, puolieroilta ja jännityksiltä vältytään paremmin. Aika lailla kaikki lajit ja työtehtävät aiheuttavat jonkinlaisia kireyksiä, koska vietetään pitkiä aikoja tietyissä asennoissa, eikä käydä täysiä liikeratoja läpi. Tällöin voi olla, että ajoittain tarvitaan enemmän liikkuvuus harjoittelua tai venyttelyä.

Se kumpaa tarvitaan enemmän venyvyyttä vai liikkuvuutta vaihtelee. Yleisesti kuitenkaan pelkkää venyvyyttä ei haluta, vaan uuteen venyttelyllä aikaan saatuun liikerataan halutaan saada myös hallintaa. Uudella liikeradalla harvemmin tehdään mitään, jos siellä ei voida saada aikaan voimaa.

Liikettä kannattaa tehdä monipuolisesti ja omien tarpeiden mukaan alkaa kehittämään liikkuvuutta ja avaamaan jäykistyneitä liikeratoja. Jos jotain liikerataa ei käytetä, se alkaa pikkuhiljaa hävitä. Tämän takia jatkuva liikunta on tärkeää.